Kuinka vauvan makuaisti kehittyy?

Tiesitkö, että makuaisti on vauvan syntyessä yksi tämän kehittyneimmistä aisteista? Ja että vauvalla on tapana tutkia maailmaa ensimmäisenä elinvuonnaan juuri makuaistimusten kautta? Isompana makuaisti antaa lapselle puolestaan tärkeää tietoa, varoittaen esimerkiksi pilaantuneesta ruoasta tai muuten sopimattomasta syötävästä. 

Vaikka vastasyntynyt suosii luonnostaan makeaa, aistii hän jo syntyessään kaikki perusmaut: suolaisen, makean, happaman, karvaan ja umamin. Kuinka vauvan makuaisti kehittyy kohdusta kiinteiden aloittamiseen ja siitä eteenpäin? Miten vanhemmat voivat tukea lapsen makuaistin kehittymistä?

Ensimmäiset makuelämykset ennen syntymää

Vauvan makuaisti on yksi ensimmäisenä kehittyvistä aisteista: makuaisti kehittyy raskausviikon 16 aikoihin siihen pisteeseen, että sikiö pystyy maistamaan lapsivettä niellessään mm. äidin syömiä mausteita ja tottuu niihin. Jos odottava äiti on syönyt vaikkapa paljon valkosipulia tai chiliä, ei lapsi todennäköisesti hätkähdä näitä makuja niin paljon ulkomaailmassa. 

Vastasyntynyt vauva suosii luonnostaan makeaa äidinmaidon makeuden vuoksi. Äidinmaito ei kuitenkaan maistu aina samalta, vaan vauva saa äidin ruokavalion makuvivahteita maidon kautta. Raskausajan ja imetyksen aikainen ruokavalio ei kuitenkaan ratkaise lapsen lopullisia makumieltymyksiä, sillä niihin vaikuttavat yhtä lailla vauvana ja lapsena kiinteiden ruokien kautta saadut ruokakokemukset. Makuaisti kehittyy itse asiassa läpi ihmisen koko elämän, joten vielä aikuisenakaan ei ole mahdotonta opetella uusien makujen ystäväksi. Helpoiten tämä kuitenkin onnistuu, kun lapsi totutetaan jo pienestä pitäen maukkaisiin ja terveellisiin makuihin.

Toistot tukevat vauvan makuaistin kehitystä

Kertaus on opintojen äiti – myös makuaistin kehityksessä. Lapsi tottuu uusiin makuihin pikku hiljaa, minkä vuoksi ei kannata lannistua, vaikka ensimmäinen reaktio uuteen makuun olisi irvistys ja ruoan sylkeminen ulos suusta. Sanotaan, että samaa makua tulisi maistaa jopa 10-20 kertaa, jotta siitä oppii pitämään. Uutta makua voi halutessaan sekoittaa vauvalle tuttuun ja mieluisaan makuun, jolloin maistelukertoja tulee huomaamatta. Jos vauva pitää esimerkiksi banaanista, mutta ei avokadosta, voit muussata banaanin ja sekoittaa mukaan pienen määrän avokadoa. Aloita ensin pienellä määrällä uutta makua ja lisää määrää jokaisella maistelukerralla. Lopulta lapsi yleensä tottuu uuteen makuun myös sellaisenaan.

Makuaistin kehityksen ja riittävien ravintoaineiden saannin kannalta lapselle on tärkeää tarjota monipuolisesti erilaisia ruokia. Ruokien eri värit, koot, tuntumat ja maut tekevät ruokailusta lapselle kiinnostavaa. Vauvan onkin hyvä antaa tutkia ruokaa vapaasti käsillään ja suullaan, vaikka siitä syntyisi sotkua. Koska vauva vie luontaisesti esineitä ja asioita suuhunsa tutkiakseen niitä, voi hänet pienellä kärsivällisyydellä saada maistamaan itse makuja, joille suu pysyy supussa vanhempien yrittäessä syöttää.

Kiinteiden ruokien maistelu aloitetaan aina yksittäisillä ruoka-aineilla, mutta joskus isommallekin vauvalle tarjotaan ruokaa uusien makujen maistattaminen etusijalla unohtaen, miltä ruoka maistuu. Syömisen kannalta ei ole aivan sama, mitä lautaselta löytyy, sillä vauvakin nauttii siitä, että ruoan maut sointuvat yhteen ja kokonaisuus maistuu hyvältä. Lapsi kannattaa ottaa pienestä pitäen mukaan ruoanlaittoon, jolloin voidaan yhdessä maistella, haistella ja tunnustella raaka-aineita sekä nähdä, kuinka ne yhdessä muodostavat herkullisen ruoan.

Lapsentahtisuus auttaa tottumaan uusiin makuihin

On tärkeää muistaa, että lapset ovat yksilöitä siinä missä me aikuisetkin, eikä kaikista ruoista tarvitse tykätä. Ruokavalion tulee kuitenkin olla riittävän monipuolista, jotta lapsella riittää rakennusaineita kasvuun. Lapsellakin saa siis olla lempiruokia ja inhokkeja, kunhan ruokavalio on kokonaisuudessaan riittävän monipuolinen.

Jotkut lapset eivät juuri hätkähdä uusista mauista ja ottavat ne osaksi ruokavaliota heti, kun taas toisilla voi kestää pitkäänkin tottua uuteen pienin askelin. Vaikka vanhempien tärkeä tehtävä on tutustuttaa lasta uusiin makuihin, on tärkeää kunnioittaa lapsen omaa tahtia ja ruokailuvalmiutta. Syömisen tulisi aina olla miellyttävää, säilyttäen lapsen luontainen uteliaisuus ja innostus uusiin kokemuksiin. Se, että ruoka maistuu hyvältä, edistää omalta osaltaan sitä, että ravinto päätyy pikkuisen mahaan saakka.

Me Muru Babylla uskomme, että vauvoilla ja lapsilla on oikeus nauttia maukkaasta ruoasta sekä herätellä makunystyröitä herkullisiin kokemuksiin pienestä pitäen. Teemmekin vauvoille ja lapsille ruokaa yhtä kunnianhimoisesti kuin aikuisille: reseptiikka, raaka-aineet ja kokkaustapa edellä. Meille maku ja terveellisyys ovat kaiken ytimessä, emmekä koskaan tingi laadukkaista raaka-aineista. Siksi ruokamme maistuvat herkullisilta vauvasta vaariin – maista vaikka!

Mitä tänään syötäisiin? Nappaa tästä inspiraatiota lapsen lautaselle!

 

Makeaa Mansikkamaisterin täydeltä, kivan kirpakka Omena-puolukka-kauramannapuuro, rapean rouskuvat rinkulat tai mukavasti maustettu Kreikkalainen karitsapata